Ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen Euroopassa 

 - Kööpenhaminan prosessista Helsingin kommunikeaan

Kööpenhaminan prosessi on saanut jatkoa joulukuussa 2007, kun epävirallinen ministerikokous Helsingissä 5.12. hyväksyi  ns. Helsingn kommunikean, jossa tarkastellaan Kööpenhamina-prosessin etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. 

Tällä sivulla on esitelty eurooppalaisen yhteistyön eteneminen alkaen uusimmista saavutuksista prosessin taustatietoihin. 

Sisältö:

 
Helsingin kommunikea

Kööpenhaminan prosessi on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Helsingissä järjestettiin Suomen puheenjohtajuuskaudella 4.-5.12. Euroopan unionin ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien epävirallinen kokous. Kokouksessa allekirjoitettiin niin kutsuttu Helsinki-kommunikea, jossa linjattiin seuraavien vuosien yhteistä eurooppalaista ammattikoulutuspolitiikkaa.

Kommunikeassa asetetaan tavoitteeksi, että yhteiset ammatillisten opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa sekä opitun tunnustamista ja hyväksilukemista helpottavat työkalut saadaan valmiiksi vuoteen 2010 mennessä. Yhteisiä työkaluja ovat esimerkiksi eri maissa suoritettavien tutkintojen vertailtavuutta parantava eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVET, joiden kehittäminen ja testaaminen on tulevan työn painopisteenä. Kolmas tärkeä työkalu on jo käytössä oleva EUROPASS, jota tullaan edelleen kehittämään.
  
Kööpenhaminan prosessin seuraava seurantakokous järjestetään Saksan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2008.

 Lue lisää epävirallisesta ministeriökokouksesta >>

 kommunikea (5.12.2006)
Communiqué
 

Maastrichtin kommunikea

16. joulukuuta 2004 epävirallinen ministerikokous Maastrichtissa hyväksyi ns. Maastrichtin kommunikean, jossa tarkastellaan Kööpenhamina-prosessin etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Osana kommunikean tarkoitusta on kannustaa jäsenmaita tehokkaampiin toimiin Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa tukemalla elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. 
  
Maastrichtin kommunikean tavoitteena mm. on edistää eurooppalaisten työmarkkinoiden syntymistä ja rakentaa avoin ja joustava osaamisen ja tutkintojen eurooppalainen viitekehys, "eurooppalainen tutkintorakenne" (European Qualifications Framework), jonka tarkoituksena on muodostaa silta ammatillisen sekä korkeakoulutuksen osaamiseen ja siihen liittyen luoda oppimistuloksiin perustuva viitekehys, joka mahdollistaa tutkintojen tunnustamisen ja siirtämisen ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa. 

  • Kansallisen tason tavoitteena on ammatillisen koulutuksen järjestelmien, instituutioiden, yritysten ja työmarkkinaosapuolten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi.  

  • Euroopan tasolla tavoitteena on avoimuuden, laadun ja keskinäisen luottamuksen kehittäminen, siten että niillä edistetään todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden syntymistä.

  • Kommunikea suomeksi (16.12.20054)

  • Kommunikea englanniksi (16.12.2005)

  • Maastricht Communiqué - on the Future Priorities of Enhanced European Cooperationin Vocational Education and Training (VET)
    (Tarja Riihimäki, Ministry of Education)
      

  • Lisätietoja Maastrichtin valorisaatiotapahtumasta ja palkituista projekteista komission sivuilta. 

 

sivun alkuun  

Miten Kööpenhaminan prosessi sai alkunsa?

Ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen käynnistyi komission aloitteesta ammatillisen koulutuksen pääjohtajakokouksessa Bryggessä lokakuussa 2001. Yhteistyön tarkoituksena on  ammatillisen koulutuksen laadun, arvostuksen ja vetovoiman parantaminen sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden liikkuvuuden edistäminen. 

Barcelonan Eurooppa-neuvosto antoi tukensa prosessille. Opetusneuvosto hyväksyi päätöslauselman ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa kokouksessaan marraskuussa 2002.  Päästölauselman mukaan ammatillinen koulutus on keskeisessä asemassa osaamisen kehittämisessä ja pätevyyksien tuottamisessa.  Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja koulutusrakenteet vaihtelevat Euroopan Unionin alueella huomattavasti.  Myös ammatillisen koulutuksen kentällä toimivat edustavat eri tahoja. Eurooppalaisen osaamisalueen ja työmarkkinoiden luomisessa tätä monimuotoisuutta voidaan hyödyntää eri tavoin. 

Marraskuun lopussa 2002 jäsenmaiden ja jäsenyyttä hakevien maiden opetusministerit ja työmarkkinajärjestöjen edustajat antoivat Kööpenhaminassa julistuksen, joka käytännössä sisälsi päätöslauselman tavoitteet. 
 
 

sivun alkuun  

Mitkä ovat prosessin tavoitteet?

Kööpenhaminan prosessilla on kolme päätavoitetta: parantaa ammatillisen koulutuksen laatua, lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Kööpenhaminan julistus sisältää kahdeksan konkreettista painopistettä:

1)      Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen

2)      Läpinäkyvyyden lisääminen 

3)      Opintojen siirrettävyyden kehittäminen 

4)      Alakohtaisten kompetenssien ja kvalifikaatioiden kehittäminen 

5)      Yhteisten laatukriteereiden ja laadunvarmistusmenetelmien
   kehittäminen 

6)      Eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen ohjauksen ja neuvonnan
   avulla 

7)      Non-formaalin ja informaalin oppimisen tunnistaminen ja
   hyväksilukeminen 

8)      Opettajien ja kouluttajien lisäkoulutustarpeiden huomioiminen
 
 

sivun alkuun  

Miten Suomi on prosessissa edustettuna? 

Suomessa osallistuminen Kööpenhamina-prosessiin samoin kuin Koulutus 2010-prosessiin on järjestetty perustamalla opetusministeriöön ohjausryhmä sekä osallistumalla aktiivisesti sekä Kööpenhamina-prosessin koordinaationryhmän että tavoite-työryhmien toimintaan. 
 
Kööpenhamina-prosessin ohjausryhmässä on edustettuna opetusministeriö, opetushallitus, ammatilliset oppilaitokset, työmarkkina- ja opiskelijajärjestöt sekä suomalaiset eri työryhmien jäsenet. Ohjausryhmän puheenjohtajana on hallitusneuvos Timo Lankinen opetusministeriöstä. 
 
Ohjausryhmän tehtävänä on toimia yhteistyöhankkeen neuvoa antavana ja koordinoivana elimenä sekä ottaa kantaa hankkeen toteuttamisen ja hyödyntämisen kannalta tarpeellisiin linjauksiin. Erityisenä tehtävänä on eurooppalaisen yhteistyön ja sen tulosten hyödyntäminen suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja tunnetuksi tekemisessä sekä sen vetovoimaisuuden parantamisessa. 
 
 

sivun alkuun  

Mitä on saatu aikaan?
Kööpenhaminan julistuksen jälkeinen työskentely on edennyt varsin ripeästi. Komissio on asettanut kolme Euroopan tasoista työryhmää, joihin on nimetty Suomesta työmarkkinajärjestöjen edustajia ja viranomaisia. Työryhmien työskentelyn tuloksia tähän mennessä on uusi, laajennettu europassi, joka tulee käyttöön ensi vuonna. Uusi europassi sisältää yhteisiä työkaluja, joilla aiemmin opittua voidaan tehdä näkyväksi: eurooppalainen ansioluettelo, liikkuvuuspassi (kotimaan ulkopuolella suoritetut oppimiseen liittyvät jaksot), tutkintotodistusten liitteet ja kielisalkun. Opintosuoritusten siirtojärjestelmää (ECVET) on kehitetty teknisessä työryhmässä. Työskentely on nyt siirtymässä pilotointivaiheeseen. Myös yhteisiä laatukriteereitä ja laadunvarmistusmenetelmiä ammatilliseen koulutukseen (European Common Quality Assurance Framework) on kehitetty työryhmätyöskentelyllä. Suomi järjestää aiheeseen liittyvän seminaarin keväällä 2005.
 
Irlannin pj-kaudella hyväksyttiin päätöslauselma ohjauksen kehittämisen suuntaviivoista. Tarkoituksena on eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen ohjauksen ja neuvonnan alueella; yhteistyössä OECD:n kanssa on kehitetty ohjauksen kehittämisen käsikirjaa. Epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisesta on samoin hyväksytty periaatteet sekä opettajien ja kouluttajien lisäkoulutustarpeita on kartoitettu. Edelleen on käynnistetty kokeilutoimintaa alakohtaisten kompetenssien ja kvalifikaatioiden kehittämiseksi. 
  
 

sivun alkuun  

Cedefopin julkaisu Maastrichtin ja Kööpenhaminan prosesseista

Cedefop on julkaissut raportin "Vocational education and training - key to the future. Lisbon - Copenhagen - Maastricht Study", jossa tarkastellaan miten eurooppalainen ammatillinen koulutus on vastannut Lissabon 2010-tavoitteiseen.
 
Raportti löytyy sähköisessä muodossa osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/education/policies/2010/studies/cedefop_en.pdf 
Cedefopin tekemä selvitys ECVET-järjestelmästä: 

European approaches to credit (transfer) systems in VET. An assessment of the applicability of existing credit systems to a European credit (transfer) system for
vocational education and training (ECVET) (120 p.)

 

sivun alkuun  

Lisätietoja:

Yleistä 

Koulutus 2010 tavoitteet: http://europa.eu.int/comm/education/policies/2010/et_2010_en.html  
 
Kööpenhaminan julistus: http://europa.eu.int/comm/education/copenhagen/copenahagen_declaration_en.pdf  
 
Leonardo-ohjelmasta ja sen Kööpenhamina-linkeistä: 
www.leonardodavinci.fi -> Julkaisut ja arkisto 
  
 Maastrichtin kommunikea (16.12.20054)
 
ECVET-tietoutta 

ECVET Reflector -hankkeen kotisivut: 
http://www.ecvet.net/c.php/ecvet/en/en_index.rsys

Tietoa eurooppalaisesta laatutyöstä  

Common Quality Assurance Framework CQAF -verkosto:
http://ec.europa.eu/education/policies/2010/qualitynet_en.html
 CQAF

 

sivun alkuun  

  

  
aloitussivulle

Päivitetty 24.1.2006